....ja vielä itseeni. Eilen vielä ketutti, kun kaikki (=Tiina ja Suvi) pääsivät tänään agilitykisoihin ja kakkoset on vasta huomenna, mutta tästä tuli vuoden paras päivä. Aamulla heräsin kymmeneltä ja 11:10  olin jo zumba-maratonissa, kunto riitti mennen tullen. Sitten koirien kanssa jäälle. Siinä meni toiset kaksi tuntia ja vähän päällekin. Nyt ostin koirille broilerien koipipalat ja heitän uimakamat laukkuun ja suuntaan Rauhan kylpylään. Tämä on melkein kuin lomalla!

Kameran kanssa oli ongelmia kun ei millään tarkentanut, ajattelin jo, että on taas saanut kosteutta ja mennyt mäsäksi, mutta löytyikin vipu AF- M, ja nyt tiedän, että m onkin manuaali. Olisi tietty voinut selvitä nopeammin, jos olisi lukenut ohjekirjan.

Erki on kasvanut ja onhan noi tassut vieläkin valtavat. Muutamissa asisoissa ollaan ihmeissämme jo nyt: reagoi tosi voimakkaasti kaikkeen nopeasti liikkuvaan, liekö osittain tulosta innokkaasta kiinni-koulutuksesta. Jäällä tuuli sen verran paljon, että tuuli vieritti pintaa pitkin puista tippuineita lehtiä ja oksan paloja ja Erki yritti pyydystää ne kaikki. No onneksi vain oksia, eikä hiihtäjiä. Kävelyllä oi ajavat polkupyörät ovat hankalia.

Muutoinkin sillä on eniten minun koirista aimentavia piirteitä, jotka kohdistuvat Tikkariin ja Rettaan, kyttää, hiiiiiiiiipii ja nopeasti maahan.

I