Jos maailmassa joku on pers.....tä niin se on puolalainen rekkamies. Ei saisi ehkä yleistää, mutta kun edessä on yksi rekka, takana ajaa toinen 10 cm irti takapuskurista, niin on aika epätoivoinen olo. 70-alueella heillä vauhti 90 km. Onneksi matkalla nähtiin molempiiin suuntiin viisi ratsiaa. Kyllä paikallisilla poliiseillä työtä riittää.
Kevättä ilmassa, eikä lumesta enää tietoakaan.
Tulostaso oli verrattaen erinomainen; 4x ROP, mukana Retta ja Tiku, saamisina 4 turhaa cacibia ja korkeasti arvostetut LTW´12-arvot. Ja yksi upea löytö: 2 euron pusero
ja ihan kiva kevättakki, ja parit helmet......ja kuukauden päästä suuri visalasku.Arvosteluista en kovin paljon tolkkua saanut, taisivat olla venäjää tai paikallista, mutta Rettasta Gajewsky sanoi mukavasti: "Very friendly, totally sound constructed lady after 40" Mitäs luulette lopun tarkoittavan? Vyötärölle ja peppuun kertynyttä pyöreytttä.
Talvisaappaat eivät ehkä olleet paras kenkävalinta, sillä Liettuassa oli jo täysi kevät. Lauantai-iltana lähdin kävelylle, oli tarkoitus tehdä reilu puolen tunnin kierros. Kun olin kävellyt tunnin, ei minulla ollut enää hajuakaan missä olin, kun joka puolella oli suht samannäköisiä taloja ja teitä. Onneksi mukana oli kännykkä, jolla Tiina neuvoi kävelyohjeet takaisin hotellille, tulikin aika monta kertaa pidempi lenkki kuin piti ja totaalisen märät talvikengät. Kuivuvatkohan koskaan?
Ja sitten tavarat autoon ja kotimatkalle. Ensin oli tarkoitus ajaa kotiin vasta maanantaina, mutta kun katsoimme kehien jälkeen kelloa, niin ajattelimme, että hyvällä tuurilla, jos matkalla ei ole ruuhkaa, ehdimme illan viimeiseen laivaa. Aina mukavampi herätä aamulla omassa sängyssä, tosin heräsin kello 14, se ei taida enää olla aamua. Mutta kotona taas!
Kiitos Tiinalla ajamisista ja onnea Nemin ja Turbon cacibeista! Seuraavat näyttelykohteet löytyvät pohjoismaista: Tanska toukokuussa ja Norja kesäkuussa.
Kommentit