Ja usein vielä niin paljon, että nukumme mahat pullottavina ympäri laatikkoa seuraavat kaksi tuntia. Kaikkien painot ovat 600 gramman paikkeilla. Pennut ovat oikeastaan täysin hiljaisia- outoa, kun muistelee Rettan pentuja, jotka olivat heti synnyttyään yhtä äänekkäitä kuin emänsä.

Yhteiskuva on vielä melkoisen helppo ottaa, kun eivät karkaa eri suuntiin. Viikon päästä samaa kuvaa ei enää saa. Oikeastaan nämä ovat niin ylisyöneitä pyöreitä hylkeenpoikasia, että eivät juuri viitsi liikkuakaan.

Tässä vaiheessa ruskea poika vaikuttaa olevan edellä muita kehityksessä, sillä on eniten liikettä ja jalatkin ottaa väliin alle.

Kävin tänään Trimpetissä, jossa olikin sattumalta hyvä ale Musch tuotteissa; kun ostat kaksi Barf ateriaa ja saat kana-barfin kaupan päälle. (= ei maksettu mainos) Nyt pakkanen pullottaa, mutta kuukauden päästä tänän perheen koiramuonan kulutus on ihan eri luokkaa. Enkä voinut olla ostamatta "pentukamaa". Ja tilasinpa meidän Fly Ball joukkueellekin jotain. Palkkapäivä on maanantaina.
Joukkueilmo lähti eilen, joten enää ei ole varaa perääntyä: 1. Watti, 2. Riina. 3. Elvi, ankkurina Tiku, varalla Sissi ja Tara Jokainen Tikkarin tunteva voi miettiä, kun viereisellä radalla samaan aikaan vastuksena olevan joukkueen laatikolta palaa pallo suussa upea pimu, kumman suhteen Tikun sydän lyö samaa tahtia- minun häviö on selvä...Saattaa saparohännälle tulla nopeasti tärkeämpää menoa. No se on sitä ohjelmaa, jota yleisö odottaa. Ja vuonna 2013 ei messukeskuksessa enää järjestetä fly ball-kilpailua.

Alla veljekset.

ja pikku-pimut.


Täällä on rauha maassa ja viikon syysloma edessä, joten mikäs on ollessa ;-) ei stressaa yhtään.

... ei meitäkään.
Tässä kuvassa piti näkyä, miten pennun häntä on sojona, kun maitoa tulee.

ei näy häntiä, mutta vannon kautta kiven ja kannon, että eivät ole saparohäntiä.