Pentuelämä on aina yhtä hymyä, vai onko?

Sarille tiedoksi, jos teillä on upeat parketit, niin ei ole enää perjantain jälkeen. Keikolla on tapana mennä vesikuppiin ja roiskiä ja läiskiä niin kauan, että kaikki vesi kupista on pitkin lattiaa. Sitten märkä koira nukahtaa kuppiin.

Taala ei ole sen helpompi. Tämä pikku neito kapuaa ja kiipeää. Jos ennen kuvittelin juovani rauhassa kahvit, kun pennut ovat ulkona, niin en enää. Kun Taala on ulkona, on vahdittava koko ajan vieressä, ettei se katko jalkojaan. Pikku neiti kapuaa vallan ketterästi puolen metrin korkeuteen verkkoaitaa ja jää roikkumaan etujaloista. Entä jos lipsahtaa ja takajalat jää verkon väliin.....Alla olevan kuvan nimi: ylpeys ja ennakkoluulo.


Hannen perheessä ei varmaankaan pitkää katsota televisiota: Watti söi jo meidän antennijohdon. Hyvästi näkyvyys.


Mutta Mango: se ei syö johtoja, vaan vain ja ainoastaan ruokaa ja sitäkin enemmän. Kenellä muulla on jo 7-viikoisena paino-ongelma? Mangon voi tulla hakemaan kuorma-autolla: se ei mahdu henkilöautoon. Vink, vink ja agilityynkö vielä.


No, Lucky, se pikku poika on niin nopea, että pitää lisätä pentupakkaukseen perhoshaavi, että voi kopata kiinni, kun ohi juoksee. Huomaattehan, että Luckysta ei saatu edes kuvaa, kun meno jo.

Ongelmat siirtyy torstaina uusiin koteihin ja meille jää rauha ja älykkyys: Lilla ja Nelonen
 


Ei vaan nyt vielä nautitaan pienokaisista muutama päivä ja pakkaillaan pikku hiljaa tavaroita, torstaina pentuhuone hiljenee....