vielä mitä... Aika matelee päivän kerrallaan, huomenna täyttyy 60. päivä.

Viikonloppu kului karttoja katsoen. Kännykkä oli Kimmon hätäsoittoja varten pöydällä vieressä, ja vaikka yritin Kimmoa lohdutella, että ei tässä vielä muutamaan päivää mitaan tapahdu, niin täytyi minunkin kännykkää väliin vilkuilla.

Mahamammojen lämpöjä mitataan, mutta vielä ei ole merkkiäkään tulevasta.  Molemmille ruoka maistuu ja lenkille ei tarvitse kahdesti kutsua. Tosin, nytkin kun Retta tuossa jaloissa makaa, niin se vatsakumpu heiluu ja Rettan olemus on kuin täyteen puhalletulla ilmapallolla.

Saul teki amerikalaisia pannukakkuja...nammm...on iltalekillä, mitä kuluttaa.

Ja huomenna epäviralliset agilitykisat hallilla klo 18-