Taidolla, tuurilla vai tunteella. Matka alkakoon...

Viime aikoina tuntuu, että töitä on ollut aivan liikaa ja yöunta hieman liian vähän, tai sitten olen kärsinyt syysmasennuksesta, mutta tämä viikonloppu meni rentoutuneissa merkeissä


Aulin kanssa pakattiin matkakamat kasaan perjantaina ja matka kohti Tarttoa alkoi. Tallinkin sivuilla oli suurruuhka varoitus, kun Länsisataman viereen avattiin perjantaina uusi Mega-Verkkokauppa.com, joten ajattelimme, että lähdemme hyvin ajoin. Mikään ei ole hermostuttavampaa kuin kököttää autojonossa ja katsoa kelloa, kuinka laivan lähtöaika lähenee. Tulos: ei jonon jonoa (paitsi ihmisjono) joten kotoa Länsisätamaan 2 h 38 min. Eli olisimme ehtineet ottaa osaa Verkkokaupan avajaistarjouksiin.

Kisapaikka on sellainen, että sitä ei kyllä löydä, jos ei tiedä mihin on menossa (edellisen kerran seikkailut vuosien takaa palasivat mieleen). Minäpä tiesin, joten löydettiin ihan suorilla. Näiden suoritusten jälkeen ei virolaisilla ole enää turhia luuloja suomalaisten ohjaajien huipputasosta, ei ainakaan niiden, jotka tulevat Lappeenrannasta Itämeren yli.  Kaikki radat meni varmaan just niinkuin meidän taso ja taidot on: Tiku 3 x hyl, ei sillä ettei se mennyt, mutta vähän sitä ja tätä: ekalla radalla nenä (meni maneesin pohjan haistelemiseksi), toisella korvat (ei kuullut rengas käskyä ja ohi pamahti), kolmannella silmät (näki puomin ja sitten ei pysäyttänyt mikään)....

Retta voitti kaksi ensimmäistä kisaa, tulokset 5 ja 10 ja kolmas rata oli sille liikaa: siinä vaiheessa silmät enää pyöri päässä, niin hyperaktiiviseen tasoon se oli päässyt (5=rima, 10= kontaktivirhe! ja keppien aloitus). Auli ja Mata matkasivat eteenpän ilman virheitä, mutta ihanneaika tuli joka radalla muutamalla sekunnilla vastaan, sijoitukset 2., 3. ja neljäs.

Radat olivat tosi kivat ja ajatukselliset, etenkin kolmosen radat olisivat olleet minulle mieleen. Ratakuvat olivat seinällä jo aamusta, mutta kun niitä samoja kiemuroita samalla ratapohjalla katsoi, päätin opetella vain sen, joka oli seuraavana vuorossa; Luojan lykky, että Tiku ja Retta ovat samassa luokassa. Tuomari kesti kiitettävästi pyörityksessä mukana.


Radoissa oli ihan oikeasti ideaa, vaikka kakkosilla samat kaksi kohtaa toistuivat. Kolmosluokkaan oli saatu eniten eroja.
Pujottelimme Rettan kanssa väärältä puolelta Tikun kanssa en sitä uskaltanut....

Illalla ajettiin Tallinnaan. Harvoin on Rettalla näin upeita näkymiä iltakävelyllä. Ja kas kummaa Retta katsoo toiseen suuntaan, johon meni musta kissa.

Ravintolassa tuntui, että olimme valinneet paikan väärin tai ainakin asusteet. Ravintolaillallinen päättyi siihen, kun luulimme auton kanssa pääseemme vanhasta kaupungista pois, huomasimme, että edessä oli kielletty ajosuunta tai tie päättyi. Tuli ajeltua ristiin rastiin, eikä koko ajan ihan sallitusti.


Sitten kun olen eläkkeellä ja koiraton, niin Tartto on ehdottomasti kaupunki, jossa voisi muutaman päivän viettää ruokaillen hyvin ja kylpylässä hoidetavana.

Ja huomenaamulla olen todella levännyt. Oma kodu kulla kallis, muu maa mustikas.
Tiku ei ole vielä niin kokemut matkaaja: voi että Pikku-ukko oli väsynyt.



Nyt saa matkailu vähäksi aikaa riittää....oho....seuraavan matkan varausmaksu on jo lähtenyt tililtä: Suunta on toinen.
Ja lisäys: klo 20.32 Suvi: Joo sittenkin, ohjaaja masennus meni ohi, mutta en ahnehdi liikaa.