Nyt istun ja jännityksellä odotan Hannen ja Watin ekan hakukokeen tulosta. Tähän mennessä tottis 77 (hyppy nolla, muut ok)- tunnin puolentoista päästä pitäisi olla tulos selvillä. Esineruudussa, jos Watti sille päälle sattuu, voi ohjaajan hermot olla kireällä, mutta toivotaan, että Watti ei jää pitämään ruutuun hauskaa vaan toisi esineen kuuliaisesti. Ehkä hyvä, että alkoi koe tottiksella niin kelpiepoika sai hieman purettua ylimääräistä energiaa. Täällä pidetään peukkuja! Eikä yhtään epäillä, etteikö menisi hyvin myös loppuosuudet. (Ja Watista piti muka tulla jälkikoira, ja pah!)

Meidän viikkoon mahtuu joka ilta jotain; suunnistusta Leppälässä, suunnistuskisat, kaksi zumbatuntia (on hienoa kun alkaa ymmärtämään askelkuvioista) ja varsin onnistunut rauniotreeni Imatralla- kiitos IPKYn porukat. Tein yllättävän valinnan, otin Imatralle mukaan vain Tikun (Retta oli vihreänä) Harjoituksen venyivät pitkälle ja kello oli puolen yön kun saavuin kotiin, joten perjantaiaamun herätys 5:20 onnistui hyvin, mutta töiden jäkeen nukuin 2,5 tuntia.

Pieni etsijä työssä=etsi kuvasta saparo.

Tikulla on aivan hirveästi - yllättäen- hyvälle etsintäkoiralle vaadittavia ominaisuuksia: sen liikuvuus on supertasoa, se ei ole pienimmässäkään määrin kiinni ohjaajassa ja aina kun se on läytänyt viimeisen maalimiehen, se säntää etsimään lisää ja pitää raahata hihnalla pois. Tikua ei voi hirveästi ohjata, koska suurimman osan ajasta en edes näe missä se menee. Ja vaikka emme ole juuri harjoitelleet, alkaa siltä jopa haukku löydöllä irtoamaan.

Vinkeä vekotin.

Mukana olivat  Mari ja Arvi ja Nea ja Riina, joten aika laaja-alainen meidän ryhmän koiraskaala.


Huomenna kutsuu Kouvolan agilitykisat. Harjoittelematta paras, siihen on nyt pakko luottaa.

Alla kuva Tarrasta.

Nyt ulkona +23C joten sisällä ei viihdy kukaan....